Etsin kuukausitolkulla itselleni sopivaa ponchoa ja löysin sen lopulta männäviikolla kierrätyskeskukselta free of charge. Koiraihmisen tosin pitäisi muistaa aina ostaa koiraystävällisiä vaatteita - tai meidän tapauksessa apinaystävällisiä. 

Laittelin koirille nappuloita turpoamaan (ja muistin, miksen ole sitä vähään aikaan tehnytkään: Paavo sanoo silloin "piip" kahdeksisentuhatta kertaa tunnissa). Paavolla on taipumusta loikkia tasajalkapomppuja ihan silkasta elämänilosta aina ruoka-aikaan, ja sitä se harrasti nytkin. Tällä kertaa tämä elämänilo vain sattui takertumaan kiinni ponchooni... Maha, jonka ympärillä Paavo on, kiipesi siis muutaman askeleen pitkin selkääni päämääränään tiskipöytä. 

Viisi kiloa yllättävää apinaa meinasi viedä meidät turmioon, mutta Yllättävät Ninjataidot pelastivat niin kokin kuin syöjänkin. Mitenköhän ne Meksikossa ruokkii lentävät läskit?