Paavon kunto kohenee melkein silmissä! Tämänviikkoisen hieronnan jälkeen se on ravannut noin puolet liikutuista lenkeistä ja venytellyt takaosansa useaan otteeseen omatoimisesti. Laukka on edelleen vinoa eikä peitsaus ole loppunut, mutta olen ääri-iloinen tästä. Tulin tänään ajatelleeksi myös sen sydäntä. L-karnitiini mitä ilmeisimmin toimii, sillä yskiminen pitkäkestoisessa rasituksessa on vähäisempää kuin ennen eikä Paten terveydentila ole huonontunut. Jos blogi olisi Facebookissa, painaisin Tykkää-nappia ny!

Loltsin pöytätreeni on hyvällä mallilla. Pelko on kääntynyt viiden lyhyehkön treenin jälkeen epävarmuudeksi ja jännitykseksi. Koiroon ryhti on yhä kumara, mutta asenne selkeän utelias ja aktiivinen. Yksikään namu ei ole jäänyt pöydälle lojumaan, vaan jok'ikinen on päätynyt ahneen akan kitusiin. Minun on jatkuvasti toppuuteltava itseäni, etten vaan alkaisi ahnehtia ja vaikeuttaa treeniä liian aikaisin. Onneksi Loltsi paikkaa montaa asiaa fiksuudella eikä meidän tarvitse varsinaisesti jankata mitään.